Saarna 25.12.2016 Tervolan vanhassa kirkossa

Evankeliumi:

Luuk. 2: 1-20

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
      - Jumalan on kunnia korkeuksissa,
      maan päällä rauha
      ihmisillä, joita hän rakastaa.
Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.
Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Saarna:

Tämä Luukkaan jouluevankeliumi on minulle ja ehkä monille teistäkin sekä muista ihmisistä hyvin tuttu ja rakas teksti. Ehkä se on jopa ihmisille yleisesti kaikkein tutuin kohta Raamatussa. Oletko koskaan miettinyt tai kokeillut, osaisitko jouluevankeliumin jopa ulkoa? Ainakin minulle kävi joskus, ehkä kymmenen vuotta sitten yllättäen niin, että huomasin osaavani lukea jouluevankeliumin ulkomuistista. En ollut sitä erikseen opetellut, mutta olin kuullut ja lukenut sen niin monta kertaa, että olin huomaamattani oppinut sen ulkoa.

Eilen jouluaattoiltapäivänä luettu jouluevankeliumi saa jatkoa nyt jouluaamuna. Jouluaattona luetaan jakeet 1-14, mutta jouluaamuna jatketaan jakeeseen 20 asti. Jouluaaton evankeliumi päättyy siihen, kun enkelin ympärille ilmaantunut suuri enkelijoukko ylistää Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Tänään saimme kuulla, mitä tapahtui sen jälkeen. Enkeleiden palattua taivaaseen paimenet lähtivät käymään vastasyntyneen Jeesuksen luona. Tallissa, Jeesuksen seimen luona he kertoivat Marialle ja Joosefille kaiken sen, mitä enkeli oli sanonut syntyneestä lapsesta. Enkelihän oli sanonut:

”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”

Enkeli oli kertonut ihmeellisiä ja suuria asioita Jeesuksesta. Marian kerrotaan kätkeneen sydämeensä kaiken paimenilta kuulemansa. Maria oli varmaan hämmästynyt, vaikka olihan hän jo aiemminkin saanut tietää, minkälaista lasta hän odotti. Enkelihän oli ilmestynyt Marialle noin 9 kuukautta aiemmin ja kertonut, että hänestä tulee Jumalan pojan äiti. Silti paimenten kertoma kuulosti Marian mielessä varmaan edelleen uskomattomalta. Jeesus oli syntyessään ihan tavallinen pieni vauva, joka oli riippuvainen vanhempiensa huolenpidosta. Varmaankaan hänestä ei voinut suoraan nähdä, mitä olisi tulossa noin kolmea vuosikymmentä myöhemmin, jolloin Jeesus toimi julkisesti, kulki Galileassa ja julisti Jumalan valtakunnasta. Kuka olisi uskonut, että sellaisesta vaatimattomaan talliin syntyneestä, ulkoisesti ihan tavallisten ihmisten eli Marian ja Joosefin pienestä lapsesta voisi tulla ihmiskunnan pelastaja? Jumala ei kuitenkaan valitse käyttöönsä vain rikkaita ja mahtavia, vaan antaa tehtäviä myös tavallisille ihmisille ja varustaa heidät niiden tehtävien edellyttämällä tavalla.

Luukas kirjoittaa verollepanon koskeneen koko asuttua maailmaa eli käytännössä koko Rooman valtakuntaa. Evankelista Luukas on halunnut osoittaa syntyvän lapsen suuren merkityksen koko maailmalle. Myös enkelin ilmoituksessa Jeesuksen syntymän kerrotaan koskevan kaikkia ihmisiä. Enkeli sanoo: ”Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.” Enkelin viestissä Jeesuksen kerrotaan olevan koko kansan eli kaikkien ihmisten vapahtaja. Profeetat olivat jo paljon aiemmin ilmoittaneet, että Vapahtaja tulisi syntymään Betlehemissä eli Daavidin kaupungissa. Näin myös tapahtui. Jeesus syntyi Betlehemissä, Daavidin suvun kaupungissa, vaikka Maria ja Joosef asuivatkin sitä ennen Galileassa Nasaretin kaupungissa.

Jeesuksen syntymä kaikkia kansoja ja ihmisiä varten tulee ilmi myös paimenissa. Ajanlaskun alun Palestiinassa paimenet olivat halveksittua säätyä, koska he eivät ammattinsa takia voineet noudattaa juutalaista lakia eli esimerkiksi sen sapattimääräyksiä. He joutuivat työskentelemään eli paimentamaan laumaansa myös sapattina eli pyhäpäivänä. Siitä huolimatta paimenet olivat hyvin tavallinen näky Betlehemin ympäristössä. Lampaita ja vuohia tarvittiin ja maasto sopi hyvin sellaisten eläimien laitumeksi. Luukkaan kerronnassa nämä halveksitut paimenet saavat suuren roolin. He saavat ensimmäisenä kuulla ilosanoman vapahtajan syntymästä. Luukas korostaa, että syntyvä vapahtaja on tullut myös ja nimenomaan halveksittuja, syntisiä ja vähäosaisia varten. Jeesus ei tullut vain rikkaita ja hyväosaisia varten, vaan hän tuli kaikkia varten, niin ylhäisiä kuin alhaisia varten.

Jouluevankeliumi on tärkeä teksti meille kristityille. Se kertoo Vapahtajamme syntymän. Merkityksensä jouluevankeliumi saa pääsiäisen kautta. Ilman Jeesuksen ristinkuolemaa ja kuolleista nousemista olisi Jeesuksen syntymäkertomus luultavasti unohtunut aikojen saatossa. Toisaalta ilman joulua ja Jeesuksen syntymää ei olisi myöskään ollut pääsiäisen tapahtumia. Jos Jumala ei olisi lähettänyt ainoaa poikaansa maailmaan ihmiseksi, ei tämä poika, Jeesus olisi voinut ottaa meidän syntejä kannettavakseen. Jumala kuitenkin rakasti maailmaa niin paljon, että lähetti ensimmäisenä jouluna ainoan poikansa ihmiseksi maailmaan ja antoi hänet myöhemmin ristiinnaulittavaksi, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.

Joulu on suuri ja tärkeä juhla. Monien mielissä se lienee suurin ja tärkein kirkollinen juhla. Näinhän se on. Ilman joulua ja Jeesuksen syntymää meillä ei olisi pelastusta eikä kirkkoa.