Saarna pitkänäperjantaina 14.4.2017 Tervolan vanhassa kirkossa

Evankeliumi:

Joh. 19: 16–30

Jeesusta lähdettiin viemään. Kantaen itse ristiään hän kulki kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsutaan Pääkallonpaikaksi, heprean kielellä Golgata. Siellä sotilaat ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja kaksi muuta hänen kanssaan, yhden kummallekin puolelle ja Jeesuksen heidän keskelleen. Pilatus oli kirjoituttanut taulun, joka kiinnitettiin ristiin. Siinä oli sanat: ”Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas.” Monet juutalaiset lukivat kirjoituksen, sillä paikka, missä Jeesus ristiinnaulittiin, oli lähellä kaupunkia. Teksti oli kirjoitettu hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi. Juutalaisten ylipapit sanoivat Pilatukselle: ”Älä kirjoita: ’Juutalaisten kuningas.’ Kirjoita, että hän on sanonut: ’Minä olen juutalaisten kuningas.’” Pilatus vastasi: ”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”
    Ristiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan, mutta kun se oli saumaton, ylhäältä alas samaa kudosta, he sanoivat toisilleen: ”Ei revitä sitä. Heitetään arpaa, kuka sen saa.” Näin kävi toteen tämä kirjoituksen sana:
      - He jakavat keskenään vaatteeni
      ja heittävät puvustani arpaa.
    Juuri näin sotilaat tekivät.
    Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.
    Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: ”Minun on jano.” Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo’on päässä Jeesuksen huulille. Jeesus joi viinin ja sanoi: ”Se on täytetty.” Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.

Saarna:

Monissa kirkoissa, kuten myös täällä Tervolan vanhassa kirkossa on kuvattu alttaritaulussa ristillä riippuva Jeesus. Se on hyvin klassinen ja keskeinen aihe kirkoissa, varsinkin meillä luterilaisilla. Meitä luterilaisia nimitetäänkin joskus pitkäperjantain kirkoksi, sillä meillä Jeesuksen ristinkuolema on aika korostuneesti esillä. Joissain toisissa kirkkokunnissa painotetaan sen sijaan enemmän pääsiäisenä tapahtunutta Jeesuksen ylösnousemusta tai helluntaina vuodatettua Pyhää Henkeä.

Pitkäperjantaina olemme yhdessä kristinuskon ytimistä. Pienoisevankeliumissa Johanneksen evankeliumin kolmannessa luvussa sanotaan: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tähän on tiivistettynä evankeliumin ydin.

Jumala lähetti ainoan poikansa Jeesukseen maailmaan. Jeesus opetti ja julisti, mutta se ei ollut hänen maanpäällisen elämänsä päätarkoitus. Päätarkoituksena oli täyttää Jumalan pelastussuunnitelma ja kuolla Jumalan oman kansan syntien vuoksi. Ihmisten ja Jumalan välit olivat rikkoutuneet syntiinlankeemuksessa ihan aikojen alussa. Sen jälkeen oli tarvittu erilaisia tilapäisiä ja toistuvia uhreja syntien sovittamiseksi. Esimerkiksi jossain historian vaiheessa ylipappi oli kerran vuodessa mennyt Jerusalemin temppelin huoneeseen, jota kutsuttiin kaikkein pyhimmäksi. Siellä ylipappi oli uhrannut lampaan koko kansan syntien sovittamiseksi. Tämä oli toistunut vuosittain. Tähän tilanteeseen Jumala lähetti Jeesuksen ihmiseksi, yhdeksi meistä.  Jeesus tuli myös eräänlaiseksi uhrilampaaksi, kuolemaan kansan syntien vuoksi yhden ainoan kerran. Jeesus sovitti koko ihmiskunnan synnit kertakaikkisella uhrillaan ristinpuussa. Se uhri oli niin tehokas, että sitä ei ole tarvinnut toistaa, vaan se Golgatan veri pystyy yhä puhdistamaan meidät kaikesta pahasta - synnistä. Golgatan veressä on suuri voima.

Kävin reilu vuosi sitten Jerusalemissa Israelissa. Siellä kävin mm. paikassa, jota kutsutaan puutarhahaudaksi. Siellä opas esitteli ryhmällemme innoissaan perusteita, miksi juuri se paikka olisi oikea Jeesuksen hautapaikka ja erityisesti, miksi juuri ristiinnaulitsemispaikka Golgata olisi ollut siellä. Istuimme eräässä katoksessa korkealla kalliolla ja kuuntelimme oppaan selostusta. Vieressä oli aita ja sen takana jyrkänne, jonka alla oli Jerusalemin palestiinalaisalueen jonkinlainen linja-autoasema. Vastapäätä vasemmalla laidalla oli myös vielä korkeampi kallioseinämä ja jyrkänne. Opas näytti meille samalta paikalta otettua vanhaa valokuvaa. Kuvassa ei ollut vielä linja-autoja, vaan siinä taisi olla mies kamelin kanssa. Se ei kuitenkaan ollut kuvassa oleellista, vaan tarkoituksena oli kiinnittää huomio vastapäiseen kallioseinämään ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin. Se oli vajaat sata vuotta aiemmin ollut hieman erinäköinen. Oppaan mukaan se kallioseinämä muistutti kuvassa pääkalloa. Siihen näkemykseen oli helppo yhtyä. Kuvassa se kallioseinämä tosiaan näytti ihmisen pääkallolta. Kuvan seinämässä oli kolot tai jotkin muut tummat kohdat juuri niissä kohdin, missä oikeassa pääkallossa on silmien ja nenän reiät. Kallion muotokin on jotenkin pääkallomaisen pyöreä. Kalliota oli kuitenkin jossain vaiheessa viimeisimpien vuosikymmenten aikana louhittu niin, että se oli menettänyt aiemman pääkallomaisen muotonsa.

Päivän evankeliumissa kerrotaan, että Jeesus kantoi itse ristiään kaupungin ulkopuolelle paikkaan, jota kutsuttiin Pääkallonpaikaksi eli heprean kielellä Golgataksi. Se äsken kuvailemani kalliojyrkänne puutarhahaudalla sijaitsi muistaakseni aika lähellä Jerusalemin vanhaa kaupunkia, joten senkin puolesta on hyvin mahdollista, että Jeesus on ristiinnaulittu juuri sillä paikalla. Ainakin me siirryimme kaupungista siihen paikkaan kävellen, joten varmasti Jeesuksen aikanakin se matka oli kävelty ihan kevyesti. Tosin Jeesukselle se kävely painavan ristin kanssa Jerusalemista Golgatalle ei taatusti ollut helppo ja kevyt.

Varmoja emme voi olla, missä Golgata tarkalleen sijaitsi ja minne Jeesus haudattiin, mutta voimme olla varmoja, että se tapahtui jossain Jerusalemin kaupungin lähistöllä, kuten päivän evankeliumissa kerrotaan. Tarkka maantieteellinen paikka ei ole oleellista tietää. Tosin olisihan se kyllä aika kiva olla ihan varma siitä, että olen saanut nähdä oikean Golgatan, sen paikan, jossa Jumalan poika on kuollut minunkin syntieni vuoksi. Siellä Golgatalla Jeesuksesta vuotanut veri on vuodatettu sinunkin syntiesi vuoksi. Ehtoollisella me saamme kuulla sanat: ”Kristuksen veri, sinun puolestasi vuodatettu” Siinä veressä on vahva voima ja suoja. Se veri puhdistaa meidät synneistämme, kun uskomme, että Jeesus on kuollut ristillä meidän syntiemme vuoksi.