tisdag 16 maj 2017

Saarna 9.4.2017 Tervolan seurakuntakeskuksen kirkossa

Evankeliumi:

Joh. 12: 1-8
Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista.
    Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua.
    Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan. Jeesus sanoi Juudakselle: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.”


Saarna:

Päivän evankeliumissa Jeesus on jo lähellä kuolemaa. Pääsiäiseen kerrotaan olevan aikaa kuusi päivää eli noin viikko, kuten meillä nytkin on pääsiäinen viikon päästä. Jeesus on Betaniassa ystäviensä Martan, Marian ja Lasaruksen luona tai joidenkin käsityksen mukaan jossain muussa talossa niin, että Martta, Maria ja Lasarus ovat myös paikalla vieraina. Evankeliumien mukaan Jeesus on ollut siellä monet kerrat aiemminkin ja vähää aiemmin herättänyt Lasaruksen kuolleista. Jeesus on siis taas Betaniassa ja on juuri juhla-aterialla, luultavasti juuri Lasaruksen kuolleista herättämisen kunniaksi. Aterian aikana Maria menee Jeesuksen taakse ja voitelee hänen jalkansa voimakastuoksuisella nardusöljyllä, jonka haju leviää koko huoneeseen. Öljyä pitäisi laittaa varovasti joitain tippoja, mutta Marialla taitaa lorahtaa vähän liikaa, joten hän joutuu pyyhkimään liiat öljyt hiuksiinsa.

Juudas Iskariot, joka myöhemmin kavalsi Jeesuksen, paheksuu Mariaa ja sanoo: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Kysymys on varmasti oikein hyvä ja aiheellinen. Nardus oli kaukaa Intiasta tuotua ja hyvin kallista ainetta. Se oli todellinen ylellisyystuote, koska Juudas arvioi pullollisen hinnaksi 300 denaaria eli keskivertotyömiehen vuosipalkan verran. Miettikääpä, mikä voisi nykypäivänä olla vastaavan hintainen tuote. Ainakaan minulla ei tule heti mieleen mitään sopivaa esimerkkiä meidän ajastamme. Kenellä tulisikaan nykyään mieleen käyttää esimerkiksi noin 30 000 euroa yhdessä häviävän pienessä hetkessä tai edes hankkia kymmeniä tuhansia euroja maksava pieni hajustepullo? Juudaksen ihmettely on siis varsin aiheellinen ja saattaa äkkiseltään antaa paikalla olijoille Juudaksesta kuvan köyhien ystävänä. Ehkä Juudas yrittääkin paheksunnallaan esittää hurskasta ja erityisen kunnollista kansalaista. Kuitenkin evankeliumi kertoo Juudaksen todelliset ajatukset, jotka eivät ole sellaisia kuin päällepäin voisi näyttää.

Juudas Iskariot oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Hänen hallussaan kerrotaan olleen opetuslasten yhteiset rahavarat. Hän oli saanut suuren vastuun, mutta evankeliumi kertoo, että hän olikin huijari ja varas. Hän piti yhteisiä rahoja ominaan ja käytti niitä omaksi hyväkseen. Hän oli ahne. Ehkä hän havitteli nardusöljyn mahdollisesta myynnistä saatavia rahoja itselleen. Varmasti myös myöhemmin tapahtuneen Jeesuksen kavaltamisen taustalla oli Juudaksen ahneus rahalle. Juudas Iskariothan sai ylipapeilta 30 hopearahaa vastineeksi siitä, että saattaisi Jeesuksen heidän käsiinsä. Kyseessä oli lopulta pieni rahasumma, mutta sekin oli Juudaksen mielessä tavoittelemisen arvoinen.

Jeesus varmasti tiesi, että Juudas oli varas. Silti hän vastaa Juudakselle: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.” Jeesus ei ala vastauksessaan kovinkaan paljon arvostella Juudasta tai syyttää häntä huijariksi ja ahneeksi, vaan hän erityisesti puolustaa Mariaa ja toteaa yleisesti, että köyhät tarvitsevat apua jatkossakin. Jeesus ei vastustanut köyhien auttamista, vaan suorastaan kehotti auttamaan hädän ja puutteen alaisia nyt ja tulevaisuudessa. Jeesus ei kannattanut ahneutta. Hän kannusti Juudastakin auttamaan köyhiä, vaikka tiesi, että Juudas ei välttämättä auttaisi, ei ainakaan täydestä sydämestään. Siinä voimmekin miettiä, autammeko me hädän alaisia aidosta auttamisen halusta vai jostain muusta syystä.

Jeesus tiesi tulevan kuolemansa ja sitä seuraavan hautaamisen sekä toki myös kuolleista nousemisen kolmantena päivänä. Siksi hän vastaa Juudakselle, että Maria voiteli hänet hautaamista varten. Tapana oli voidella kuolleet ennen kuin heidät haudattiin. Lämpimässä ilmastossa ruumiit alkoivat mädäntyä nopeasti. Siksi hautaaminen tehtiin nopeasti ja sitä ennen vielä ruumiit hajustettiin niin, että ikäviä hajuhaittoja olisi mahdollisimman vähän.

Maria teki Jeesukselle suuren ja arvokkaan teon, kun hän voiteli Jeesuksen jalat. Hän teki hyvän työn Jeesukselle. Hän antoi myös meille esimerkin hyvistä teoista, joita voimme tehdä toisille ihmisille. Koska Jeesus ei ole enää maan päällä, teemme hyvää Jeesukselle, kun teemme hyvää lähimmäisillemme, erityisesti heille, jotka tarvitsevat apua. Hyvillä teoilla emme voi kuitenkaan ansaita pelastusta tai Jumalan suosiota. Niissä hyvissä teoissa ei ole kristityn elämän ydin. Ydin on siinä, että Jeesus on kuollut ristillä meidän syntiemme vuoksi, noussut kuolleista ja mennyt Jumalan luo taivaaseen valmistamaan meille sijaa. Kun uskot ja hyväksyt sen, että Jeesus on kuollut ristillä sinunkin syntiesi vuoksi, olet hyvällä tiellä. Kun uskot, niin kyllä ne hyvät teot tulevat siinä sivussa, sillä usko synnyttää ne hyvät teot. Niin oli myös Marian kohdalla. Hän uskoi, että Jeesus on Jumalan poika ja Vanhan testamentin profeettojen lupaama messias. Se sai hänet tekemään suuren uhrauksen ja voitelemaan Jeesuksen jalat. (Hän sijoitti Jeesukseen keskimääräisen vuosipalkan verran.)

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar