Evankeliumi:
Matt.
25: 31–46
Jeesus sanoi opetuslapsille:”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.’
Silloin nämäkin kysyvät: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ Silloin hän vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’
Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”
Saarna:
Tällä
kertaa Jeesus puhuu koko ihmiskunnasta ja sen edessä olevasta tuomion päivästä.
Hän vertaa tuomiopäivää paimenen työhön, jossa lampaat ja vuohet erotetaan
toisistaan. Paimentolaisuus oli tuttua Jeesuksen kuulijakunnalle. Oli selvää,
että lampaat ja vuohet saattoivat laiduntaa samalla niityllä ja olla samoissa
laumoissa, mutta välillä paimenen oli erotettava ne toisistaan.
Jos
ja kun luemme oikein tarkasti, mitä Jeesus evankeliumissa sanoo, huomaamme,
että viimeisellä tuomiolla meidät tuomitaan tekojemme mukaan. Eikö se ole
ristiriidassa perinteisen kristillisen opetuksen kanssa? Eikö yleensä ole
opetettu, että emme voi pelastua teoillamme, vaan pelkällä uskolla
kolmiyhteiseen Jumalaan ja uskomalla, että hän on lähettänyt ainoan poikansa
kuolemaan ristillä meidän puolestamme? Niin siellä Raamatussa, tämän päivän
evankeliumissa kuitenkin lukee, että meidät tuomitaan joko pelastukseen tai
kadotukseen tekojemme mukaan.
Meihin
ihmisiin kohdistuu monenlaisia odotuksia. Ihmiset asettavat toisilleen koviakin
vaatimuksia siitä, mitä tulisi tehdä tai olla tekemättä ja miten tulisi
käyttäytyä jne. Myös Jumala asettaa meille Sanansa kautta monia vaatimuksia.
Hän on antanut meille mm. kymmenen käskyä ohjeeksi ja määräykseksi hyvään
elämään ja sopuisaan yhteiseloon. Juuri niissä käskyissä on myös länsimaisen
lainsäädännön perusta ja alku.
Joskus
olen kysynyt rippikoululaisilta, miten ihminen pelastuu. Vastauksena saattaa
tulla, että ihminen pelastuu noudattamalla kymmentä käskyä. Siihen olen
vastannut jatkokysymyksellä, voiko ihminen noudattaa kymmentä käskyä
täydellisesti. Vastaukseksi on tullut ainakin joiltain, että kyllä ihminen voi.
En ole tainnut kysyä, mutta keskustelua voisi ehkä jatkaa kysymällä, onko tämä
nuori itse noudattanut ja kokeeko pystyvänsä noudattamaan. Ainakin minä koen
omalla kohdallani, että en ole pystynyt noudattamaan.
Pelastukseen
tuomittavat (tai pääsevät) olivat evankeliumissa tehneet paljon hyvää. He
olivat ruokkineet nälkäistä, antaneet janoiselle juotavaa, vaatettaneet
alastoman, majoittaneet kodittoman sekä käyneet tapaamassa vangittua ja
sairastavaa. He olivat palvelleet muita.
Kadotukseen
tuomitut olivat sen sijaan jättäneet ruokkimatta nälkäistä, juottamatta
janoista, vaatettamatta alastonta, majoittamatta koditonta sekä jättäneet
vangitun ja sairaan ihan yksin. He eivät olleet auttaneet toisia.
Molemmille
puolille tuomitut kysyvät tuomarilta eli Jeesukselta (josta tässä käytetään
nimeä Ihmisen poika): ”Milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi,
alastomana tai kodittomana, sairaana tai vankilassa?” Kumpikaan puoli ei
muistanut nähneensä tuomaria nälkäisenä tai janoisena, alastomana tai
kodittomana, sairaana tai vankilassa. Kumpikaan puoli ei ollut itse huomannut
tehneensä tai jättäneensä tekemättä tuomarille jotain. Tähän tuomari vastaa,
että heidät tuomitaankin sen mukaan, mitä he ovat tehneet tai jättäneet
tekemättä vähäisille veljille, ei siis tuomarille, vaan toisille ihmisille eli
lähimmäisilleen.
Olennaista
onkin havaita, että tuomitut eivät huomanneet tekojaan tai tekemättä
jättämisiään. Teot ja tekemättä jättämiset olivat tulleet jonkin muun sivutuotteena.
Jaakobin kirjeessä lukee: ”Niin kuin ruumis ilman
henkeä on kuollut, niin on uskokin kuollut ilman tekoja.” (Jaak. 2:26) Patriarkka
Abrahamista Jaakobin kirje taas sanoo: ”…usko
vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi.” (Jaak.
2:22) Ne201
hyvät teot olivat uskon aikaansaannosta. Tekemättä jättäminen taas kumpusi
siitä, että he eivät uskoneet.
Kun
tämä aiemmin mainittu rippikoululainen on kovasti väittänyt, että ihminen
pelastuu noudattamalla kymmentä käskyä, yritän palauttaa hänen mieleensä (tai
opettaa ihan alusta lähtien), että ihminen pelastuu Jeesuksen ristinkuoleman ja
ylösnousemuksen kautta. Toki täydellisellä kymmenen käskyn noudattamisellakin
voi pelastua, mutta yksikään ihminen ei kykene täyttämään Jumalan lain kaikkia
määräyksiä. Siksi Jumala lähetti ainoan poikansa maailmaan, että tämä poika
Jeesus kertakaikkisella uhrilla ristillä ottaisi kantaakseen meidän ihmisten
synnit ja avaisi tien pelastukseen. Näin myös tapahtui.
Uskolla
Jumalaan ja turvautumalla Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen on
meille avautunut tie iankaikkiseen elämään. Heikkoina ja vajavaisina ihmisinä
saamme turvautua Jumalan hyviin tekoihin. Jumala käyttää uskoviaan käsinään ja
jalkoinaan tässä maailmassa. Usko synnyttää hyviä tekoja ja paljon muuta hyvää
tässä maailmassa. Ne teot tapahtuvat joskus jopa ilman, että tekijä huomaisi
itse tehneensä niitä. Hyvät teot tulevat ideaalitilanteessa ihan luonnostaan.
Ne nousevat uskosta, jota kristityissä on enemmän tai vähemmän.
Den här kommentaren har tagits bort av bloggadministratören.
SvaraRadera