Jumalan valtakunta – seurapuhe 9.12.2014 Joensuun körttikodilla

Luuk. 17: 20-24:

Kun fariseukset kysyivät Jeesukselta, milloin Jumalan valtakunta tulee, hän vastasi: "Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."

Opetuslapsilleen hän sanoi: "Tulee aika, jolloin te toivotte näkevänne edes yhden Ihmisen Pojan päivän mutta ette saa nähdä. Teille sanotaan silloin: 'Hän on tuolla', ja: 'Hän on täällä', mutta älkää lähtekö minnekään, älkää juosko perässä. Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.

Puhe:

·         Jumalan valtakunta on jo meissä kristityissä, meidän sisällämme (kuten edellinen, vuoden 1938 Raamatun käännös sanoo) tai meidän keskuudessamme (kuten tämä 1992 käännös sanoo). Joka tapauksessa se on jo läsnä täällä meidän ajassamme ja elämässämme. Me saamme kuulua siihen ja olla sen sisällä, jos vain haluamme. Kyseessä on kuitenkin asia, joka ei ole niin yksinkertainen. Jumalan valtakunnan sanotaan tulevan, mutta toisaalta sen sanotaan jo olevan täällä keskuudessamme. Monet tällaiset iankaikkisuusnäkökulman sisältävät asiat ovat liian laajoja ja moniulotteisia niin, että ihmiskieli ja ihmisen ymmärrys eivät riitä kuvaamaan ja käsittelemään niitä. Jumalan valtakunta on täällä jo nyt, mutta se ei silti ihan vielä ole täällä. Ehkäpä voisi ajatella, että se on täällä jo nyt, mutta että se olisi osaltaan vielä tulossa. Ehkä se on niin iso, että se ei ole vielä kokonaan ehtinyt tänne tai sitten se on vuosisatojen kuluessa saapunut tänne vähitellen ja saapuu edelleen pala palalta ollen kokonaisuudessaan täällä Jeesuksen toisen tulemisen päivänä. Jumalan valtakunnan täytyy olla aika iso, jotta sinne mahtuvat kaikki uskovat.

·         Muistan erään kommentin johonkin kaverin Facebook-päivitykseen. En enää muista sitä päivitystä ja muuta kommenttiketjua, mutta muistan sen yhden kommentin, jossa sanottiin jotenkin näin: ”Tervetuloa Jumalan valtakuntaan. Täällä on hyvä olla, kun on synnit anteeksi.” Asiayhteyttä tuntematta tuo on kauniisti sanottu ja vieläpä totta, mutta asiayhteyden huomioon ottaen siihen liittyy selkeä ja ikävä rajan veto. Yksi kommentoija toivotti muut kommentoijat tervetulleeksi Jumalan valtakuntaan, jossa hän itse katsoi olevansa, mutta ilmaisi muiden olevan sen ulkopuolella, väärässä uskossa. Hän kehotti muita parannukseen ja oikeaan uskoon. Kautta aikojen on ollut erilaisia ryhmittymiä, jotka ovat halunneet omia Jumalan valtakunnan itselleen ja halunneet määritellä tarkasti, ketkä kuuluvat siihen ja ketkä eivät kuulu. Toisaalta aina on myös ollut heitä, jotka ovat halunneet levittää Jumalan valtakunnan rajoja loputtomasti ja äärettömiin, myös muiden uskontojen piiriin.

·         Missä menevät Jumalan valtakunnan rajat vai onko se rajaton? Luulisin, että se on jossain noiden kahden edellä kertomani välimaastossa. Ainakin minun vajavainen ymmärrys sanoo, että sen rajan on kyllä oltava jossain. Rajan tarkka määrittely onkin sitten vaikeaa tai jopa mahdotonta. Mitä kaikkea mahtuukaan Jumalan valtakuntaan? Jos sen ajatellaan olevan suuri, sinne mahtuu hyvin paljon. Jo Raamatussa Jeesus kutsui luokseen kaikkia. Hän sanoi olevansa tie, totuus ja elämä eli että vain hänen kauttaan on mahdollista päästä Jumalan valtakuntaan. Hänkin siis asetti rajan. Hänkin kehotti ihmisiä parannukseen mutta myös ennen kaikkea ottamaan vastaan Jumalan tarjoaman armon (Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme) ja uskon. Ne molemmat ovat Jumalan lahjaa meille, kuten myös Jumalan valtakunta on meille lahjaa. Me emme voi saada sitä omilla ansioillamme emmekä teoillamme, vaan saamme sen ilmaiseksi, jos vain haluamme päästä sinne. Näin siis voimme sanoa esimerkiksi: ”Täällä Jumalan valtakunnassa on hyvä olla, kun on synnit anteeksi.”

·         Tässä maailmassa muuten ei ole useinkaan hyvä olla, mutta silloin voimme suunnata katseen eteenpäin, Jumalan valtakuntaan tai suunnata katseen ympärillemme ja nähdä Jumalan valtakunnan ympärillämme.

·         Luukkaan kirjoittaman evankeliumin mukaan Jeesuksen paluu on selkeä eikä se jää keneltäkään huomaamatta. Olen usein miettinyt, mistä voi tunnistaa, että tulija on juuri Jeesus. Luukas kuitenkin kertoo: ”Sillä niin kuin salama välähtää ja valaisee taivaan äärestä ääreen, niin on Ihmisen Poika oleva ilmestymisensä päivänä.” Ehkä voin luottaa, että se on niin selkeä, että epäilystäkään ei jää.  Nyt voimmekin sitten jäädä odottamaan, että se paluu tapahtuisi pian. Olen joskus kuullut sanonnan: ”…jos Kristuksen paluu viivästyy.” Siis sanotaan vaikka: ”Nähdään ensi viikolla, jos Kristuksen paluu viivästyy.” Meidän kristittyjen ominaisluonteeseen kuuluu odottaa Kristusta takaisin. Sitä kristikunta on kuitenkin odottanut jo noin 2000 vuotta. Me emme tiedä hetkeä. Sen hetken tietää vain Isä Jumala, kuten Raamatussa Jeesus sen meille kertoo. Siihen asti meidän on vain elettävä elämää normaalisti, mutta oltava luonnollisesti koko ajan valmiita lähtemään, jos käsky tai kutsu käy. Jeesuksen paluu on koko ajan yhä lähempänä.