Saarna Torshällan kirkossa 13.6.2014

Evankeliumi:

Joh. 12:44-50:

Jeesus huusi kovalla äänellä: "Joka uskoo minuun, ei usko minuun, vaan lähettäjääni. Joka näkee minut, näkee lähettäjäni. Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. Jos joku ei noudata minun sanojani, vaikka on ne kuullut, en minä häntä tuomitse. En ole tullut tuomitsemaan maailmaa, vaan pelastamaan sen. Jos joku torjuu minut eikä ota sanojani vastaan, hänellä on kyllä tuomarinsa: se sana, jonka olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua."

Saarna:

Armo ja rauha teille Jumalalta meidän isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta

Evankeliumi saattoi kuulostaa hieman vaikeaselkoiselta ja monimutkaiselta. Ainakin erilaisia kytköksiä sekä syy ja seuraus –suhteita on runsaasti. Evankeliumista voisi ehkä jopa piirtää jonkinlaisen ”organisaatiokaavion”. Keneen tässä nyt lopulta uskotaan tai ei uskota? Kenet tässä nyt nähdään tai ei nähdä? Kuka tässä nyt on lähettänyt kenet ja mitä tekemään?

Pyhä evankelista Johannes kertoo, kuinka Jeesus puhuu kansalle. Tai oikeastaan hän kertoo Jeesuksen huutavan – ja vielä kovalla äänellä. Kova ääni oli varmasti tarpeeseen sinä aikana, kun ei ollut tällaisia hienoja poskimikrofoneja kuin minulla tänään on. Itse asiassa ei tainnut olla minkäänlaisia mikrofoneja ja silti ihmiset kuulivat Jeesuksen opetuksia. Oleellista ei kuitenkaan ole Jeesuksen huudon desibelimäärä tai Jeesuksen äänenkäyttötapa, vaan se, mitä Jeesus huutamalla ilmaisi ja opetti. Kun Jeesuksen sanoja, jotka evankelista on tallettanut Raamattuun, tutkii tarkemmin, voi löytää niistä kristinuskon ja kirkon kannalta keskeisen opetuksen tai ainakin puhetta aiheesta, joka usein koetaan vaikeaselkoiseksi ja epäselväksi.

Jeesus selittää omaa rooliaan, alkuperäänsä ja tehtäväänsä. Hän kertoo asemastaan Pyhän kolminaisuuden yhtenä jäsenenä. Kaikilla Pyhän kolminaisuuden jäsenillä on oma erityinen tehtävänsä, joka poikkeaa muiden jäsenten tehtävästä. Kukin tekee oman osansa, kuten meistäkin jokainen tekee oman osansa esimerkiksi tämän messun toteutuksessa. Sinä, joka istut siellä kirkon penkissä ehkä jopa arkana, sinulla on yhtä tärkeä osa tässä messussa kuin meillä muilla. Me kaikki emme tee täällä samoja asioita tai ole toistemme kopioita, mutta silti meitä jokaista tarvitaan. Jos yksikin tästä kirkkoon kokoontuneesta väestä puuttuisi tai olisi yksi lisää, tilanne ei olisi enää täsmälleen sama. Kaikella ja kaikilla on oma pieni tehtävänsä ja vaikutuksensa yhteiseen kokonaisuuteen.

Pyhä kolminaisuus vaikuttaa olevan monille epäselvä osa kristinuskossa. Joku on jopa tehnyt siitä syyn jättää kirkon. Joku puolestaan sanoo ymmärtävänsä kyllä Jumalan ja ehkä jopa Jeesuksen, mutta ei Pyhä Henkeä ja sen roolia tässä kolminaisuuden monimutkaisuudessa ja moniulotteisuudessa. Jos joku ajattelee näin, voin lohduttaa ja sanoa, että kyseessä ovat suuret asiat, joiden äärellä voimme luottaa Jumalaan ja siihen, että kaikki kolminaisuuden jäsenet hoitavat kyllä oman tärkeän tehtävänsä tässä kokonaisuudessa. Ihmisen ymmärrys ei riitä kaikkeen.

Isä Jumalaa kutsutaan usein luojaksi, sillä hän on luonut maailman aikojen alussa. Poika Jeesusta kutsutaan lunastajaksi. Pyhä Henkeä kutsutaan pyhittäjäksi, sillä sen tehtävänä on toimia maailmassa, olla läsnä, synnyttää usko ihmisten sydämissä, kirkastaa Jumalan tahtoa meissä jne. Evankeliumissa Jeesus kertoo juuri siitä, että hänen tehtävänsä on toimia lunastajana, joka lunastaa kansansa vapaaksi synnin vankilasta, pimeästä vankilasta. Hän kertoo olevansa valo, joka on tullut maailmaan tai oikeastaan lähetetty maailmaan lunastamaan Jumalan oman kansan vapaaksi. Jeesus oli kuuliainen tehtävälleen ja vei sen kunniakkaasti loppuun asti, vaikka se tehtävä ei todellakaan ollut helppo. Kuinka moni muu olisikaan valmis samaan?

Tähän samaan ryhmään kuuluu myös se, että Jeesus sanoo: ”En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä, joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua." Jeesuksen tehtävä ei ollut sooloilla, vaan toimia Jumalan suuren pelastussuunnitelman täyttämiseksi ja julistaa sitä ihmisille.

Näiden erillisten tehtävien lisäksi Jeesus korostaa kolminaisuuden (Isän, Pojan ja Pyhän Hengen) välistä yhteyttä ja ykseyttä. Kuten ortodoksit sanovat, Pyhä kolminaisuus on yksiolennollinen ja jakaantumaton. Vaikka Jumala loi maailman, myös Jeesus ja Pyhä Henki olivat silloin läsnä. Se oli tavallaan yhteistyötä, jossa Jumala kuitenkin teki varsinaisen työn.

Jeesus toteaa, että uskomalla häneen, uskoo myös Jumalaan, joka kerran lähetti hänet ihmiseksi maailmaan, yhdeksi meistä ihmisistä, mutta ilman syntiä. Kuten pienoisevankeliumi sanoo: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Tämän saman Jeesus toteaa tämän päiväisessä evankeliumissa sanomalla: ”Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.”

Ei voi uskoa vain yhteen kolminaisuuden osaan. On joko uskottava kolmiyhteiseen, kolmipersoonaiseen Jumalaan tai sitten ei lainkaan tähän jumalaan. Ei vain ole olemassa Jumalaa ilman Jeesusta ja Pyhää Henkeä. Tätä voisi jopa sanoa ”kaikki tai ei mitään” –uskoksi. Itse asiassa meitä kehotetaan muutenkin elämään kristittyinä asenteella ”kaikki tai ei mitään”. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi alkaa mittaamaan omaa tai varsinkaan toisten uskon suuruutta, laatua ja määrää. Tärkeintä on se, uskooko vai ei. Kukin omalla tavallaan. Heikollakin uskolla voit turvautua vahvaan Vapahtajaan, joka on lähetetty kerran maailmaan sinunkin vuoksesi ja joka on kuollut ristillä, noussut kuolleista ja mennyt takaisin taivaaseen Isä Jumalan luokse sinunkin tähtesi. Saat myös uskoa syntisi anteeksi annetuiksi (Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä).

Saamme nyt laulaen tunnustaa uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan ja siihen, että hän elää, hallitsee ja toimii persooniensa kautta nyt ja aina, aikojen alusta aikojen loppuun asti ja sen jälkeenkin. Uskon tunnustamisen ohella voimme myös rukoilla, että Pyhä Henki vahvistaisi meidän uskoamme kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen.